Kirjoituksia / Mediassa

 

23.4.2019 Tampere jatkaa raitiotien sunnittelua linja-autoasemalle - Nyt on selvitettävä ainakin kaksi asiaa

“Asian käsittelyn kuluessa Ilkka Sasi teki seuraavat lisäponsiehdotukset:

Kaupunginhallitus edellyttää ulkopuolisen tahon välittömästi selvittävän, voiko raitiotien ykkösvaihetta muuttaa ilman kilpailutusta.

Kaupunginhallitus edellyttää, että raitiotien mahdollisiin rakentamismuutoksiin haetaan välittömästi yli kolmanneksen valtionosuutta."

https://www.aamulehti.fi/a/489b3a89-b8c3-4c2a-bb0c-2df931756acf

15.4.2019 Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Hiedanrannan kahden yhtiön mallin

”Valtuusto hyväksyi myös Ilkka Sasin (kok.) pilaantuneita maa-alueita käsittelevän toivomusponnen. Sen mukaan pilaantuneista maista tulee tehdä vaiheittainen kokonaisselvitys, jossa ensin selvitetään alueet ja toisessa vaiheessa hallintasuunnitelma ja riskiarviot. Selvitystyö aloitetaan Hiedanrannan teollisuusalueesta.”
https://www.aamulehti.fi/a/070d22b7-35d7-4680-a9d3-977359dccf7f

 
Faceen%2Buusi%2Bversio%2B120419.jpg

Tampere-Pirkkalan kansainväliset yhteydet turvattava

Tampereen ja Pirkanmaan kohtalonkysymys on, muodostuuko Tampereen kaupunkiseudusta Suomen toinen metropolialue vai taannummeko pelkäksi Helsingin työssäkäyntialueeksi.

Uudet syntyvyysennusteet kertovat, että väestökehityksessä myös automaattinen maassamuutto Tampereen seudulle on ehtymässä. Pudotuspeli on todella raakaa. Jo nyt monet maakuntakeskukset ovat Suomessa muuttotappioalueita. Jotta Tampere ja Pirkanmaa saadaan maailmankartalle, tarvitaan vahva näkemys alueen kehittämisestä kansainvälisine yhteyksineen, eikä vain kiinnostusta vierailla Helsingissä.

Pirkanmaan kansalliset yhteydet ovat lopulta varsin hyvät, mutta kansainväliset yhteydet uupuvat. Liian monet yritykset jättävät sijoittumatta Pirkanmaalle ja täten luomatta verotuloja tuovia työpaikkoja kansainvälisten yhteyksien puutteen takia. Emme voi luottaa pelkkään Pirkanmaan mukavuuteen. Negatiiviset uutiset Patrian lentokoulutuksesta kertovat, että Tampere-Pirkkalan lentokentän edunvalvonnassa on edelleen petrattavaa.

Seuraavalla eduskuntavaalikaudella nouseekin keskiöön Tampere-Pirkkalan lentoaseman kohtalo. On sinänsä koko Suomen etu ajaa määrätietoisesti Helsingistä Tornioon ulottuvaa TEN-T -yhteyttä Euroopan Unionin rahoituskehykseen jo vuodelle 2021. Meillä ei ole varaa kuitenkaan odottaa pelkkää suoraa junayhteyttä Helsingin lentoasemalle joskus 2030 - 2040 -luvulla.

Osaksi eurooppalaista TEN-T –yhteyttä tarvitsemmekin myös Tampere-Pirkkalalle kansainvälisen lentoaseman statuksen. Ilman merkintää saattaa Finavia yhtenä päivänä ilmoittaa, ettei Tampere-Pirkkalasta enää lennetä kansainvälisiä lentoja. Neuvottelimmekin lentoaseman TEN-T –merkinnän osaksi Tampereen hallitusohjelmatavoitteita.

Pitkän aikavälin päähän ajoittuva mahdollinen 2,5 miljardia maksava lentorata ei saa myöskään jumittaa Pirkanmaan välittömiä budjettirahoitteisia tarpeita seuraavan viiden vuoden aikana muun muassa Riihimäen ja Tampereen välisen kolmannen raiteen sekä lähijunaliikenteen osalta.

Aasiasta lennetään jo suoria lentoja Lappiin kiertämättä Helsingin kautta. Järvi-Suomessa on Lapin kaltainen käyttämätön matkailupotentiaali. Ei pitäisi olla mikään mahdoton visio, että myös Järvi-Suomen porttiin Tampereelle lennettäisiin suoraan Aasiasta tai Amerikasta.

Lentoliikenne on muutenkin uusien kaksimoottoristen polttoainepihien konetyyppien myötä muuttumassa globaalisti Helsinki-Vantaalla vallitsevan hub-ajattelun sijaan mannertenväliseksi suoraan kohteeseen lentämiseksi, joka on Pirkanmaan ja koko Suomen etu.

Aidon metropolin tunnusmerkkejä ovat huippuyliopisto ja suorat kansainväliset yhteydet. Pidetään näistä tavoitteista kiinni, jotta Tampereen ja Pirkanmaan tulevaisuus voidaan turvata.

 

Ilkka Sasi
Hallintotieteiden kandidaatti
Eduskuntavaaliehdokas (kok.)


Tampereen ja pirkanmaan erityisasema tunnustettava

Maamme hallitus kaatui. Elämme noususuhdanteen huipulla ja samalla eduskuntavaalien 2007 tapainen jakovarakeskustelu kovine vaalilupauksineen on kiihtynyt. Seuraavalla vaalikaudella näyttää lupauksista huolimatta olevan odotettavissa kuitenkin maailmantalouden hidastuminen ja käänne laskusuhdanteeseen. 

Myös Tampereella ja Pirkanmaalla elämme kuntataloudessa rakenteellisen kestävyysvajeen kanssa. Tampereen seutu on ollut Helsingin ohella maamme menestyvin alue, mutta meilläkin väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen on vaikuttanut etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden kiihtyvinä kustannuspaineina.

Veronmaksajan näkökulmasta tilanne on vakava ja joudumme edelleen jatkamaan talouden tasapainottamista. Turvataksemme tulevaisuutemme Kokoomuksen valtuustoryhmällä on ollut kauden aikana keskeisiä kantavia teemoja.

Olemme edellyttäneet palkansaajan ja eläkeläisten verotuksen pitämistä kilpailukykyisenä alhaisen kuntaveron muodossa. Olemme myös priorisoineet omaishoivan vahvistamista ja täten palveluiden painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisevään suuntaan raskaiden palveluiden sijaan. Omaishoidon tuesta ei ole leikattu. Samalla olemme turvanneet perusopetusta ja pyrkineet huolehtimaan lähikouluperiaatteesta pienimmille lapsille.

Elinkeinoelämän edellytyksiä turvataksemme olemme kilpailukykyisen työn verotuksen ohella panostaneet Tampereen uuteen yliopistoon ja vahvistaneet liikenneinvestointejamme. Sosiaalista huolta olemme kantaneet etenkin köyhimpien perheiden auttamisessa.

Kunta- ja sote-rakenne nousee myös seuraavan hallituskauden keskiöön. Maakunta- ja sote-uudistuksen kaaduttua Kokoomus tahtoo kunnille ja kaupungeille luontevinta mallia eli paikalliseen päätöksentekoon pohjautumista. Keskussuunnittelun aika on ohi.

Ennen maakuntamallin esiinmarssia Tampereella kaupunkiseudun kunnat läpikävivät vapaaehtoiselta pohjalta kuntarakennettaan. Väestön keskittyessä yhä voimakkaammin, Tampereen kuntarajoilla ei sinänsä ole erityisiä paineita kuntaliitosten osalta. Myös Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan kuntien yhteistyö on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana hedelmälliseen suuntaan.

Hyvän kuntalähtöisen palveluiden parantamisen mallin haastaakin nyt sosialidemokraattien ja keskustan lähentyminen toisiaan maakuntamalleineen. Demarit ovat hylänneet vaaliohjelmassaan heille perinteisen kuntalähtöisyyden ja ovat sote-kuntineen siirtyneet käytännössä maakuntamallin puoltajiksi vaatien samalla ainoastaan Helsingin seudulle erityisasemaa unohtaen muiden suurten kaupunkiseutujen kuten Tampereen erityispiirteet.

Kokoomuksen tahtotilana on, että kaikkien suurten kaupunkiseutujen – myös Tampereen - erityispiirteet tunnistetaan. Luottakaamme suurten valtiollisten mammuttiratkaisujen sijaan yli ryhmärajojen paikallisiin päätöksentekijöihimme ja kullekin seudulle sopiviin malleihin niin Tampereella kuin muuallakin Pirkanmaalla.

Ilkka Sasi
Kirjoittaja on Kokoomuksen, KD:n ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Tiimikuva2019.jpg

Ydinvoiman edistäminen on Suomen suurin ilmastoteko

Ilmastokeskustelu on lämmennyt myös Aamulehden mielipidepalstalla. Huolestuttavaa on ollut havaita, että suurinta ilmastotekoamme – ydinvoimaa – ei juuri ole keskusteluissa noteerattu. Ydinvoima on vesivoiman ohella maailman merkittävin päästötön ja ilmastoystävällinen energiantuotantomuoto. Esimerkiksi Ranskassa 80 % sähköstä tuotetaan päästöttömällä ydinvoimalla. Suomen energiankulutuksesta ydinvoimalla katetaan vielä vain alle 20 %.

Tiedevastainen suhtautuminen ydinvoimaan on kuitenkin edelleen poikkeuksellisen laajaa. Konsulttiyhtiö Pöyryn syyskuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan noin joka kymmenes suomalainen uskoo ydinvoiman olevan eniten hiilidioksidipäästöjä tuottava energian tuotantomuoto. Alle 30 vuotiaista vastaajista lähes joka viidettä riivasi tämä sama uskomus.

Uskon, että laajalla joukolla suomalaisia on aito halu hillitä ilmastonmuutoksen haasteita. Luonnontieteet sivuava ideologinen viherpesu nakertaa kuitenkin kansalaisten uskoa politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuteen. Ydinvoima on päästötöntä siinä missä uusiutuvatkin energialähteet. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on keskeistä istuttaa jo nuoruudessa luonnontieteisiin nojautuva ydinvoimamyönteinen siemen.

Samaisen Pöyryn kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset myös yliarvioivat autoilun aiheuttamat päästöt. Tosiasiassa kodin energiakulutus on suurin kotitalouden päästölähde. Autokatuja voidaan muuttaa kävelykaduiksi esimerkiksi ympäristön viihtyvyyden kasvattamiseksi. Ilmaston megatrendejä autoilua kitkemällä ei kuitenkaan ratkaista ilman atomivoimaa.

Autoiluun keskittyneessä ilmastokeskustelussa on myös vähälle jäänyt kivihiilen kevyt verokohtelu. Valtakunnan tasolla on ollut haluja luopua pitkällä tähtäimellä hiilen poltosta. Paras ohjausvaikutus heti on kiristää kivihiilen verotusta suhteessa puhtaampaan maakaasuun ja liikennepolttoaineisiin. Onneksemme maamme hallitus on myös edistänyt ydin- ja vesivoimaa, sekä kestävää kehitystä edistävää jätteenpolttoa. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon nojautuvat ratkaisut tuottavat kestävimpiä tuloksia.

Päästöttömän energiatuotannon lisäys luo maallemme mahdollisuuksia. Koko Suomen etu on, jos profiloidumme energiaintensiivisen päästöttömän teollisuuden mallimaana. Sivutuotteena saamme lisää vakaita teollisuustyöpaikkoja. Osana hiilineutraalia kehitystä kaupungit voivat olla aloitteellisia ottamalla ydin- ja vesivoiman osaksi ilmastopalettia.

Kaikissa energiatuotantomuodoissa kuten myös ydinvoimassa on omat haasteensa, mutta ilmasto ei odota. Seuraavalla vaalikaudella voi tulla eduskunnan käsittelyyn uusia ydinvoimalupia. Kutsunkin nyt meidät kaikki eduskunnan ovia kolkuttelevat luonnontiedemyönteiselle ilmastonmuutoksen hillitsemislinjalle, jossa tunnustetaan päästöttömän lisäydinvoiman Suomessa olevan koko maailman etu. Ihmiskunnan tulevaisuus velvoittaa edistämään ydinvoimaa seuraavalla vaalikaudella.

 

Ilkka Sasi

Eduskuntavaaliehdokas (kok.)